Katselmus 2011

Maaliskuun 19.-20. päivä vierähtivät Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmuksissa Tuoamrinkylän Vinttikoirakeskuksessa. Emäntä ahkeroi talkoolaisena tapahtuman onnistumisen eteen. Lauantaina esitin kaksi Lumon kasvattajan sijoitusnarttuakin pentukehässä (olipa taas kokemus, pentukehä ja ei oma pentu...). Lumo hengasi autossa, tapahtuman hälinässä ja lauantaipäivän jälkeen vielä perus Silvolan lenkki ja johan pikkukoiralla uni maittoi ihan aamuun asti.

Sunnuntaina talkoiltiin taas, ja iltapäivästä oli vuorossa narttukehät. Lumo esiityi AVO 1 narttujen kehässä, jossa oli huikeat 45 koiraa! Tuomarina Lasse Tuominen. Lumo sijoittui hienosti neljänneksi luokassaan! Seisomista ei edelleenkään olla treenattu ihan hirveesti, mutta alkaa se jo hiljalleen sujumaan. Itselleni jäi sellainen fiilis, että Lumo esiintyi ihan edukseen.

Arvostelu oli emännän makuun ehkäpä hieman liian niukahko. Olisin kaivannut jotain mainintaa ilmeestä, liikkeistä... No ainakaan ei oltu ylipainoisia ;)

"Oikeatyyppinen, keskikokoinen. Pää, runko ja raajat oikeanlaatuiset. Karvapeite oikeanlaatuinen. Luonne hyvä."

Kuvat Rixatrix

Kuvat Minna Rinne

Poropaimennusfiilistelyjä

 

 

Kaikki kuvat Rixatrix's

Paranemisprosessia

Lumon silmä siis operoitiin maanantaina 7.3 Oulun Akuutissa Kaisa Wickströmin toimesta. Alaluomessa on tikattu kaksi kohtaa, joissa toisessa on yksi ja toisessa kolme tikkiä.

Kuva tältä aamulta, eli kolmas päivä operoinnin jälkeen ja silmä näyttää tältä:

Paranee siis ihan silmissä

 Ja toipilas on ihan oma itsensä

 

Ainut, että Pumpparnakkeliinia tympii, kun keppileikit on kielletty

Poropaimennustestin arvostelu

Tehdääs vielä ihan erillinen postaus arvostelusta. Kuvia tulee, kunhan ystävät rakkaat kameransa purkavat, ja niitä lähettävät!

A. Koira kohtaa ohjauksen alaisena kiinni olevan poron:

1. Koiran osoittama terävyys ja kiinnostunus poroa kohtaan: Kiinnostunut (kytkettynä)

2. Koiran hallittavuus ja ohjaajan seuraaminen: -

B. Ohjaaja ajaa koiran avulla porotokan aitauksesta toiseen:

3. Koiran hallittavuus ja rauhallisuus ennen ajokäskyä: Hallittavisssa, tasapainoinen

4. Ajokäskyn totteleminen: Lähtee käskystä

5. Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen: Kiertämistaipumus

6. Ajotapa jahtaava - paimentava: Paimentava, ajaa sivulta

7. Haukun taajuss ja laatu: Rauhallinen

8. Etäisyys poroista: Sopiva

9. Koiran hallittavuus ajon aikana: Hallinnassa, tulee luokse kutsuttaessa

10. Ajon lopettaminen käskystä: Lopettaa ajon vasta useasta käskystä

11. Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus: Kiinnostunut poroista,pysyy paikalla

C. Yleisarvostelu kokonaissuorituksesta:

12. Ohjaajan ja koiran yhteistyö: Ajoittain hyvä yhteistyö

13. Koiran osoittama paimennusvastuu, itsevarmuus: Tukeutuu hieman ohjaajaan

14. Koiran fyysinen kunto: Kunto ei riitä

15. Koiran testissä osoittama paimennusvaisto: Osoittaa paimennusvaistoa

16. Käyttäytyminen aggressiivisen poron kohdalla: Painostaa takaisin tokkaan

17. Olosuhteet: -

Huomautuksia: Hyvä koira. Saisi olla paremmassa juoksukunnossa.

 

Kuva Merja Korhonen

Emännälle jäi hieman hampaankoloon tuo fyysisen kunnon riittämättömyys... Siis hemmetti, koira joka saa vapaata liikuntaa useamman tunnin päivittäin.  Säännöllisesti! Lenkit ovat siis päivittäin useita kilometrejä ja keskimäärin kaksi tuntia liikuntaa per päivä, tai enemmän. Lihaksia on, oikeestaan Lumo on suhteellisen lihaksikas (siis muidenkin kuin minun mielestäni) ja rakenteeltaan vankka. Toki moneen muuhun paimensukuiseen  ja porokoiraan verrattuna Lumolla on suhteellisen voimakas ja ehkä jopa hieman raskaskin (?) luusto. Läski se ei ole. Että en ala. 

Mun koiralla on ihan hyvä ja riittävä kunto! Pistetään toi kommentti juoksujen jälkeiseen vetämättömyyteen ja siihen, että Lumoa saattoi hieman väsyttää kun matkustuskilometrejä oli takana joitakin, samoin ei niin hyvin nukuttuja öitä, sekä paljon uutta ja ihmeellistä actionia..

Hempeilyä 
(ja herranjestas tolla mun koiralla on ISOT korvat tässä kuvassa) 
Kuva Rixatrix's

  
 

 

Poropaimennusta ja pikku damagea

No niin. Poropaimennusreissusta selvitty. Poron tallomaksi ei jääty, mutta reissussa rähjäännyttiin sen verran, että paluumatkalla käytiin paikkauttamassa Lumon vasemman silmän alaluomi Oulun Eläinlääkärisema Akuutissa. Poropaimennustestin Lumo suoritti hyväksytysti!

Poropaimennusreissu oli kaikkinensa ihan mahtavan hieno kokemus, tätä viimeisen illan pientä vastoinkäymistä lukuunottamatta. Seura oli mitä mainiointa (kiitos Jenni ja Robin, Aikki, Saara & co) ja lappalaiskoirat  sykähdyttävän upeita (kuten aina)! Tästä kevättalven poropaimennusreissusta saattanee tulla perinne. Ehkä sitä joskus intoudutaan Lumon kanssa ilmoittautumaan ihan poropaimennuskilpailuunkin. Ensi vuonna, mikäli pennut ovat syksyllä kaikista mutkista ja epävarmuustekijöistä huolimatta tulossa, ja se sopiva uroskin löytyy, poropaimennuskisa tuskin on suunnitteilla. Mutta jos reissuun lähdetään, niin voisi sitä jossain käydä Lumon kanssa vähän fiilistelemässä.

Meidän testivuoro oli sunnuntaina 6.3. Ohjaaja kun ei ole mitenkään hermoheikkojännittäjä, niin sunnuntai meni aikalailla sydän pamppaillen ja syke korvissa suhisten. Liekaporon nähdessään Lumo käyttäytyi kuin luonnetestin kelkalla. Säkä pystyssä haukkui ja pöhisi. Kiertäessämme poroa, siirtyi aina välillä taakseni haukkumaan. Lumosta moinen paikallaan möllöttävä otus oli siis sangen epäilyttävä..

Kuva Merja Korhonen

Kuva Merja Korhonen

Liekaporokäytöksen perusteella ei pahemmin voinut tehdä johtopäätöksiä jatkon suhteen. Lumon tuntien kyseessä on kuitenkin ihan suhteellisen hyvällä toimintakyvyllä, vietillä ja hermorakenteella varustettu otus, niin oletus oli, että kyllä Lumo jotain tekee.

Testin ideana on siis paimentaa kolmen poron parttio ensimmäisestä aitauksesta toiseen, koiran täytyy pysähtyä portilla. Siirtyä hallitusti toiseen aitaukseen, antaa uusi ajokäsky, keskeyttää työskentely ja kutsui koira kesken paimennuksen luokse ja antaa taas uusi ajokäsky. Koiran tulee paimentaa porot toisesta aidasta kirnuun, ja pysähtyä käskystä taas kirnun portille.

Itse testiin. Ensimmäinen aita oli puustoinen ja maastoltaan hieman mäkinen. Aidassa olevat porot lymyilivät toisessa päässä. Siirryttiin ensimmäiseen aitaan suhteellisen hallitusti. Käskin Lumon istumaan ja irroitin kaulapannan ja rauhoitin koiran mielentilaa. Tuomarit antoivat luvan antaa ajokäskyn. Alkuun Lumo luuli olevansa hakumetsässä, ja kävi  muista tuomereista hieman erillään olleen tuomarin luona heiluttelemassa häntää.. Kutsuin Lumon pois ja annoin uuden käskyn "mene". Kappas, neiti Pumpanen hiffasi aidassa olevan jotain muitakin kuin ihmisiä, ja lähti pienen vahtihaukkumaisen äänenavauksen jälkeen ihan tyylikkäästi haukkuen paimentamaan. Vähän poroparttio tuppas hajoamaan, mutta pysyi suhteellisen hyvin kasassa, että kyllä sitä jossain määrin ihan paimentamiseksi pystyi luonnehtimaan. Pari kertaa kierrätettyään parttiota aidassa, aidan portti avattiin ja porot siirtyivät toiseen aitaan ja Lumo sai aika tehokkaan "SEIS"-käskyn käsimerkin kera, ja pysähtyi. Ohjaajan ääni oli jännityksestä johtuen hieman falsetissa ja "hyvin"-kehu sai Lumon taas liikkelle. Mutta ei päässyt livistämään toiseen aitaan. Hienoa!

Toiseen aitaan siirryttiin suht hallitusti. Ajokäskyn kuultuaan Lumo lähti hyvin innokkaasti paimentamaan. Näytti jopa vähän siltä, että neidin päässä oli syttynyt ihan jonkilainen lamppu, ja homma alkoi valkenemaan paremmin. Keskeytys- ja luoksetulo ei mennyt ihan yhdellä käskyllä, mutta meni kuitenkin siinä määrin nappiin, että Lumo keskeytti paimentamisen ja siirtyi palkkaamaan itseään poronpapanoilla.. Jälleen uusi ajokäsky, ja taas paimennettiin. Kirnun portti avattiin, ja Lumo paimensi kaksi poroista kirnuun ja pysähtyi yhdestä tai useammasta käskystä (ei voi muistaa) kirnun portille. Yksi poroista oli harhautunut, ja jäänyt parttiosta aidan toiselle laidalle. Lumo ei poroa huomannut, vaan ryhtyi maistelemaan taas herkkupapanoita. Poro jolkutteli Lumon sivusta, ja Lumo teki ihan tyylikkään lyhyehkän väistön ja lähti paimentamaan poroa. Sai viimeisenkin kirnuun, pysähtyi ja tuli ihan hyvillä fiiliksillä luokse. Mainiota!

Poropaimennuksen jälkimainingeissa Lumo tosiaan otti hieman yhteen Jennin sijoituskoira Viljan kanssa, ja pienen kahakoinnin tiimellyksessä Viljan hammas  ilmeisemmin oli käynyt Lumon alaluomessa. Hieman ikävin seurauksin. Täsmennetään sen verran, että Lumo oli jo muutamaan otteeseen  haastanut, tai käynyt suoraan Viljan päälle.  Onni onnettomuudessa oli se, että pääsimme silmäsairauksiin ja silmäkirurgiaan perehtyneen Kaisa Wickströmin vastaanotolle. Oulun pitstop venähti neljätuntiseksi, sillä Lumo rauhoitettiin ja vasemman silmän alaluomea koristaa nyt neljä tikkiä, karvaa on ajeltu pois ja päässä on 11 päivää varsin kiva tötterö.Synoluxia menee viiden päivän kuurina, lisänä Oftan Akvakol-tippaa pari viikkoa ja Rimadyliä kahdesta viiteen vuorokautta...

Silmädamage àla HankiOrava Suojalasit

 Katu-uskottava?

Onneksi on Tapiola...